Vuoden ensimmäinen joululahja on ohuesta paperista taiteltu kuori, jonka sinettitarra sulkee. Sinetti kimaltaa kullan sävyissä, houkuttelee. Nykerrän neuroottisuudesta kielivän kynteni vaivalloisesti tarran alle, kuori aukeaa ja sormet sujahtavat sisään. Lahjakortti! Tuijotan epäuskoisena korttiin painettuja koukerokirjaimia, jotka tavoittelevat juhlallisuutta mutta saavat minussa liikkeelle vain pelkoa ja ahdistusta. Minulle on annettu lahjakortti kauneushoitolaan.

 

Opettelin meikkaamaan vasta muutettuani pois kotoa, enkä vieläkään ole sivellinten ja huiskujen käsittelyssä mainittavan taitava. Kampaajalla olen käynyt viimeksi kymmenen vuotta sitten ollessani juuri lähdössä Afrikasta: halusin viedä ystävieni ihmeteltäviksi pikkuletit, jotka tuolloin olivat Suomen olosuhteissa vielä sangen eksoottinen näky. Kotimaassa en kuitenkaan ole kampaajalle puolisoni lempeästä kannustuksesta (Mennään yhdessä!) huolimatta uskaltautunut, vaikka olenkin asiaa toistuvasti harkinnut. Lapsena hiuksista huolehtiminen oli niin paljon ongelmattomampaa, sillä äiti varasi hiustenleikkuuajat, tutun kampaajan käsien kosketus kutitti rentouttavasti niskaa ja hiukseni lyhenivät juuri sen verran kuin niiden pituutta säätelevät auktoriteetit halusivatkin niiden lyhenevän. Vuosien myötä kampaajan ovesta sisään käyminen sai kuitenkin aivan uusia merkityksiä. Kampauksella kaunistautuva nainen alkoi minun silmissäni tehdä itsestään Naista, kilpailla miehisestä huomiosta muiden naisten kanssa. Käytännöllisyys menetti arvonsa sukupuoleen tiiviisti linkittyvän seksuaalisen pelin käynnistyessä, enkä minä saanut lupaa osallistua tuohon peliin.

 

En ole koskaan edes harkinnut kauneushoitolan asiakkaaksi ryhtymistä. Siinä missä kampaamot edustavat minulle Naiseksi aikomista ja naisten välisen kilpailun aktiivista alkupistettä, on kauneushoitoloissa kyse jo väkevän tavoitetietoisesta asevarustelusta. Vakavassa pelissä pikkutekijöille nauretaan armotta. Pikkutytöille nauretaan armotta, ja kauneus sylkee suustaan silkkaa kauhua.

 

Eksoottiset pikkuletit eivät tehneet minusta Naista vaan ainoastaan piirun verran afrikkalaisemman. Ne veivät minut kauemmaksi perheestä, jossa olin kasvanut, ja muistuttivat minua itse valitsemastani ympäristöstä, jossa kukaan ei kyseenalaistanut minun oikeuttani asettua sukupuoleen, jota hädin tuskin uskalsin toivoa omakseni. Letit eivät tehneet minusta Naista mutta jättivät minulle mahdollisuuden valita. Kilpailusta jättäytyminen ei ollut ainoa vaihtoehto, vaikka se olikin vaihtoehdoista turvallisin.

 

Kieputan joululahjaa sormieni välissä ja korttihai minussa herää heti, kun annan sille siihen luvan. Hai havahduttaa mentaalijukeboksini, ja Maritta Kuula laulaa:

 

Mä oon jumalainen

Joo, mä tiedän kaiken

Mua ohjaa vaistot muinaiset

Mä oon aito nainen, mä oon aito mies

Seuraa mua ja pääset taivaaseen

Pukeudun pokerinaamaan ja astun kadulle: olkoon tämä leikkiä minullekin.